Pykeijän kylän

Historiaa

Pykeijän historia on mielenkiintoinen ja rikas. Nälkävuodet Suomessa 1800-luvun lopulla ajoivat ihmiset etsimään parempia elinmahdollisuuksia. Jäämeri antoi ruokaa ja työtä. Kuvaavaa on, että 1875 Pykeijässä asui 241 suomalaista ja 18 norjalaista. Eipä ihme, että kylää kutsutaan myös Pikku-Suomeksi. Pykeijään muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset puhuvat edelleen vanhaa Pykeijän suomea, joka on säilynyt näihin päiviin asti.

Kuva: @dan_ridzon

Kylän perustaminen

Pykeijä on perustettu 1800-luvun alkupuolella vanhan kalastustukikohdan paikalle. Tuolloin Jäämeren rannikolle muutti paljon suomalaisia, jotka lähtivät pakoon kotimaan nälkävuosia paremman ja leveämmän leivän toivossa. Muuttajista suurin osa lähti liikkeelle Peräpohjolasta, Lapista ja Tornionjokilaaksosta. Meri antoi työtä ja ruokaa ja väkiluku nousi 37 henkilöstä 350 henkilöön vuoteen 1885 mennessä. Kalastus, poronhoito, veneenrakennustaidot ja perinteikäs maanviljely antoivat perustan pienen kylän kasvulle. Toinen muuttovirta tapahtui 1970-luvulla, jolloin kalatehtaat kukoistivat ja niihin tarvittiin lisää työntekijöitä. Uusi sukupolvi suomalaisia muutti kylään ja jäivät. 1980-luvulla kylän koulussa oli 71 oppilasta ja koulussa myös pidettiin suomen kieltä yllä.

Sotahistoria

Viime sodassa 1945 saksalaiset polttivat läheisiä kyliä, mutta Pykeijä säästyi. Siksi kylän vanha rakennuskanta antaa oman ilmeensä kylälle. Kylässä oli saksalaisten tukikohta ja kyläläiset tekivät töitä saksalaisille. Alueen silloinen saksalaisten komentaja Paul Peter Flach oli saanut käskyn ylemmältä taholta, että Pykeijä pitää polttaa niin kuin muutkin Itä-Varangin kylät. Flach oli komentajana miehitetyn Pykeijän alueella sodan aikana vuosina 1943-44. Tukikohdassa vaihtui komentaja vuosittain.

Komentaja Flach ei halunnut polttaa kylää, jossa hänellä oli niin monta tutuksi tullutta ystävää. Hän teki kyläläisten kanssa sopimuksen, että kylää ei poltettaisi, mikäli kyläläiset kuljettaisivat sotilaat veneillään Varanginvuonon pohjukkaan. Kylään kun ei ollut tietä, jota pitkin saksalaiset olisivat voineet poistua.

Päällikkö joutui niskuroinnista sotaoikeuteen, mutta vapautettiin, koska hän oli pelastanut sotilaat. Hän on myöhemmin vieraillut Pykeijässä perheensä kanssa ja hänen poikansa on jatkanut vierailuja viime päiviin saakka! Kylään saatiin tie vasta vuonna 1962.

Kylän edustalla oleva Bugøyan saari toimi saksalaisten sotilaiden tukikohtana. Saarelta on vuosien varrella löydetty useita saksalaisten hylkäämiä räjähteitä. Myös merenpohjaan on upotettu satoja räjähteitä. Merenpohjasta niitä on löydetty vielä tähän päivään saakka ja erikoisjoukot tulevat niitä räjäyttelemään säännöllisin väliajoin.

Sotahistorian havinaa voi tuntea vieläkin, sillä saarella on nähtävissa vielä vanhoja bunkkereita ja kanuunoita. Yksi kanuuna on siirretty matkailijoiden nähtäväksi Pykeijän koulun taakse kesällä 2024.

Lue lisää norjaksi

Kuva: Knut Labahå

Kuva: Visit Bugøynes

Kylä Myytävänä

Kalastus on ollut ja on edelleenkin merkittävä elinkeino, vaikka 1980-luvulla kalatehdas menikin konkurssiin. Melkein kaikki kyläläiset menettivät työnsä, ja se johti pelkoon, että kylä autioituisi. Kyläläisten neuvokkuuden tuloksena päätettiin Aksjon Bugøynes-lehdessä julkaista ilmoitus, jossa etsittiin tahoa, joka ottaisi koko kylän väestön töihin. Toimittaja kuitenkin 16.8.1989 julkaisi asian myynti-ilmoituksena: Bugøynes til salgs – Pykeijä myytävänä. Lehti-ilmoitus teki kylän maailmankuuluksi. Tempaus sai aikaan kiinnostuksen, jonka seurauksena ympäri maapalloa Pykeijä sai julkisuutta lehdissä, televisioissa ja radiokanavilla.

Kuningasrapu

1990-luvulla pelastukseksi tuli Venäjän suunnalta levinnyt kuningasrapu. Siitä on tullut tärkeä tulonlähde kylälle, kalastuksen ja turismin lisäksi. Neuvostoliittolaiset siirsivät taloudellisesti arvokasta kuningasrapua Kamtsatkalta Murmanskin alueelle 1960-luvulla. Murmanskin vuonossa se kasvoikin paljon suuremmaksi kuin alkuperäisillä vesillään ja on levinnyt rannikkoa pitkin länteen. Nyt kuningasrapu on konfliktin kohde. Se on erittäin tärkeä vientituote Finnmarkin alueella ja samalla vieraslaji, joka tuhoaa

meriekosysteemejä syömällä lähes kaiken meren pohjasta. Monet pienet kalastajakylät, kuten Pykeijä, on pelastunut rapujen saapumisen jälkeen.

Kylässä toimii Norway King Crab -yhtiön laitos, jonne kyläläiset kalastavat rapuja. Kuningasrapusafarille voi myös osallistua Pykeijässä, tai sitä voi maistaa kylän ravintoloissa!

Varaa rapusafari

Kuva: Visit Bugøynes

Nykypäivä

Pykeijässä on nykyään n. 180 asukasta ja monet kylän vanhimmista asukkaista puhuvat vieläkin ymmärrettävää suomea, mikä kuulostaa meänkielen ja Pohjanmaan rannikkoseutujen murteiden hauskalta sekoitukselta. Väkiluku pienenee vuosittain ja nuorten ja lasten määrä paikallisessa koulussa vähenee.

Matkailu on kuiten kasvussa ja kesäajan matkailijoista n. 70% on suomalaisia. Talvella kylässä käy päiväseltään n. 3500 vaihto-oppilasta saunomassa, uimassa, kuulemassa kylän tarinaa ja syömässä Bistrossa kalakeittolounaan.

Matkailijoille kylän tarjonta on monipuolista: kalastusta, ainutlaatuiseen luontoon tutustumista, patikointia, kulttuuritilaisuuksia, kodikasta majoitusta, saunomista ja uintia Jäämeressä sekä Bistrossa erinomaisia kalaruokia.

Palvelut